Historia

Johtajat
Poimintoja konserteista
Yhteistyöproduktioita
Teatterin näyttämöllä
Tien päällä

 

Syksyll√§ 1987 joukko kokkolalaisia kuorolaulun harrastajia totesi olevansa vailla kuoroa ja johtajaa seurakunnan Kantaattikuoron lopetettua toimintansa. Samaan aikaan Kokkolaan oli muuttanut innokas ja pystyv√§ kuoronjohtaja ‚Äď Kari Pappinen ‚Äď aikeenaan perustaa kaupunkiin tasokas kamarikuoro. Kaupungissa oli siis tilaus kunnianhimoista ohjelmistoa laulavalle kuorolle. Kuoro perustettiin ja taiteelliseksi johtajaksi kutsuttiin Kari Pappinen, joka valitsi kuoron laulajiston koelaulun perusteella. Tavoitteena oli saada Kokkolaan laatukuoro, joka pystyisi my√∂s suurten barokkiteosten esitt√§miseen.

Kuoron perustamiskokous pidettiin 12.10.1987 Länsipuiston koulussa.

Perustamisasiakirjan allekirjoittivat Samuli Hautamäki, Seppo Peltonen, Lauri Järvelä, Olli Ainali, Olli Peltoniemi, Seppo Parviainen, Marita Penttinen, Leena Komsi, Kristiina Salo, Vuokko Peltoniemi, Soile Saine, Pekka Kentala, Marja Aho, Pirkko Surkka, Aarre Polso, Timo Hautala, Marjukka Riippa, Saara Skytte, Helena Laine, Maria Pulakka, Asta Pappinen, Ulla Haavisto, Leena Koivukoski, Jyrki Kuusirati, Kimmo Järvelä, Marja-Liisa Patana, Leena Kentala, Pia Nyström, Ossi Peltoniemi ja Kari Pappinen.

Toiminta käynnistyi välittömästi tähtäimessä joulukonsertti jo kahden kuukauden kuluttua ja ensimmäinen varsinainen konsertti oli sitten seuraavan vuoden toukokuussa. Pian tehtiin myös kuoron historian ensimmäinen äänite: c-kasetti, joka sisälsi taltioinnit joulukonsertista 1988 ja kevään 1989 konsertista Snellman-salissa. Ensimmäisellä toimintakaudella kuorossa oli 36 laulajaa, sekä Kokkolasta että muualta Keski-Pohjanmaalta.

Johtajat

Vuosina 1987‚Äď2000 kuoron taiteellisena johtajana toimi sen perustaja Kari Pappinen. Pappisen johtajakautta leimasi m√§√§r√§tietoinen ja kunnianhimoinen ty√∂skentely. N√§in√§ vuosina luotiin pohja ohjelmistolle ja kuoron soinnille ja aloitettiin yhteisty√∂ mm. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin ja Kokkolan kaupunginteatterin kanssa.

Kai Alestalo johti Kamarikuoroa vuosina 1997-1998 Kari Pappisen ollessa virkavapaana. Alestalon kaudella Kamarikuoro keskittyi kirkkomusiikkiin ‚Äď kuorolla oli a cappella kirkkokonsertti sek√§ Mozartin Requiemin esitys yhdess√§ Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin kanssa.

Vuosina 2000 ‚Äď 2002 Kamarikuoroa johti √Āgnes Paraczky. Paraczkyn johdolla kuoro tutustui muun ohjelmiston ohessa my√∂s unkarilaiseen musiikkiin ja osallistui kuorokilpailuun Unkarissa.

Syksystä 2002 lähtien Keski-Pohjanmaan Kamarikuoron taiteellisena johtajana on toiminut Marita Kaakinen. Kaakisen kaudella kuoro on entistä enemmän paneutunut äänenmuodostuksen ja soinnin kehittämiseen. Yhteistyö Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin ja Centria ammattikorkeakoulun kanssa on jatkunut tiiviinä ja erilaiset orkesteriproduktiot ovatkin muodostaneet suuren osan kuoron toiminnasta.

Poimintoja konserteista

Kahteenkymmeneen toimintavuoteen mahtuu kymmeni√§ konsertteja. Mukana on tunnelmallisia joulukonsertteja, modernimpaa musiikkia, viihdekonsertteja, kuorokoreografiaa ja draamallisia kokeiluja ja my√∂s perinteisi√§, klassista sekakuoro-ohjelmistoa sis√§lt√§vi√§ konsertteja. Mukaan mahtuu my√∂s yksi lastenkonsertti ja kymmenvuotisjuhlan yhteydess√§ pidetty Suuri sillisalaatti-toivekonsertti. Mieleenpainuva el√§mys oli my√∂s 1400-luvulta 1900-luvun musiikkiin ulottunut tunnelmallinen Kontrastien y√∂ ‚Äďkokonaisuus Peders√∂ren ja Kokkolan kirkoissa vuonna 1994.
Lue lisää kuoron ohjelmistosta.

Yhteistyöproduktioita

Yhteisty√∂ Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin kanssa on merkitt√§v√§ ja antoisa osa kuoron toimintaa. V√§lill√§ kuoro onkin toiminut ‚ÄĚfilharmonisena‚ÄĚ kuorona keskittyen pelk√§st√§√§n laajoihin orkesteriteoksiin.
Yhteistyö alkoi marraskuussa 1989 Georg Friedrich Händelin Cecilianpäivän Oodi -teoksella. Vuosien mittaan kuoro ja Kamariorkesteri ovat esittäneet J. S. Bachin Johannespassion ja Jouluoratorion kantaatit 1-3 useita kertoja, ja kantaatit 4-6 kerran.

Myös Mozartin Requiem on kuulunut kuoron ja Kamariorkesterin vakio-ohjelmistoon. Ensimmäisen se esitettiin 1991, jolloin säveltäjän kuolemasta oli kulunut 200 vuotta. Muita yhteisiä esityksiä Kamariorkesterin kanssa ovat olleet ainakin W. A. Mozartin Ave verum corpus 1999, Leevi Madetojan Marian murhe 2003 (Kamarikuoron naiset), Händelin Messias-oratorio ja Pehr Henrik Nordgrenin kantaatti Kuninkaan Kämmenellä. Viimeksi mainitussa olivat mukana Kamarikuoron miehet, Kokkolan Lauluveikot ja Mäntykankaan musiikkiluokkien kuoro.
Vuonna 1999 kuoro oli mukana Pehr Henrik Nordgrenin Taivaanvalot-teoksen esityksessä. Alaotsikoltaan teos on fantasia kalevalaisiin myytteihin. Kyseessä oli Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin ja Kansantaiteenkeskuksen yhteisproduktio Kalevalan juhlavuoden kunniaksi. Alba julkaisi levytyksen vuonna 2008.

Orkesteriteoksia on esitetty myös yhdessä toisen tärkeän yhteistyökumppanin, Keski-Pohjanmaan konservatorion ja Centria ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelman kanssa.
Vuosina 2004 ja 2008 kamarikuoro yhdessä muiden kuorojen kanssa esitti Carl Orffin Carmina Buranan Kaartin Soittokunnan kanssa.

Teatterin näyttämöllä

Kamarikuoro on ollut mukana monissa Kokkolan kaupunginteatterin produktioissa. Yhteistyö alkoi vuonna 1992 kuoroballadi Kullervon myötä. Kuoron taiteellinen johtaja Kari Pappinen vastasi musiikinjohdosta ja teoksen ohjasi Liisa Isotalo. Musiikin sävelsi Mika Paasivaara.
Kullervon traaginen tarina, kalevalamittainen teksti, vaikuttava lavastus ja koskettava musiikki muodostivat kokonaisuuden, joka imaisi kuorolaiset mukaansa. Teos sai valtakunnallista huomiota; laulajien mieliin se varmasti jäi yhtenä kuorohistorian huippukohdista.
Syksyllä 1994 yhteistyö jatkui Lintujen kokous-näytelmällä, johon osallistuivat kuoron miehet yhdellä altolla vahvistettuina. Musiikki oli jälleen Mika Paasivaaran käsialaa, Kari Pappinen toimi kapellimestarina ja produktiossa oli mukana myös Kokkolan Nuorisokuoro. Lintujen kokouksen oli kirjoittanut Jean-Claude Carrière ja sen ohjasi Untamo Lepola.

Vuonna 2000 kuoron miehet olivat mukana Jukka-Pekka Rotkon kirjoittamaan Myrskypääsky-näytelmässä. Kari Pappinen vastasi musiikin johdosta ja näytelmän ohjasi Jari Ålander.
Kamarikuoron laulajia oli mukana myös vuonna 2002 Colorado Avenue-näytelmässä. Teos perustui Lars Sundin siirtolaisuutta kuvaavaan romaaniin. Musiikin oli säveltänyt ja sovittanut Kari Pappinen ja sen harjoitti ja johti Kai Alestalo. Näytelmän ohjasi Jukka-Pekka Rotko.

Tien päällä

Ulkomaan matkoja Kamarikuoro on tehnyt Ruotsiin (1988,1989, 1996), Kanadaan (1989), Itävaltaan ja Tsekkoslovakiaan (1991), Liettuaan (1992), Italiaan (1999), Unkariin (2002), Puolaan (2006) ja Espanjaan (2012).

Tampereen Sävel-kuorokatselmukseen Kamarikuoro on osallistunut kahdesti, vuosina 1995 ja 2003. Tuomaristo palkitsi kuoron molemmilla kerroilla kolmella hopealeimalla. Sulasolin Vaasan laulu- ja soittojuhlilla keväällä 1997 Kamarikuoro lauloi muiden esiintymisten lisäksi Sekakuoroliiton 40-vuotisjuhlakonsertissa.